Kulttuurisoppaa
Lusikan pitää kyllä olla isohko, jotta algerialainen kulttuurisoppa siihen mahtuisi. Yritänkin tehdä sellaisen tiivistetyn pussikeiton, johon jokainen voi halutessaan itse lisätä nesteet. Sopan makua voi maistella kielellä, toisin sanoen paikallista darja-murretta äännellen. Kieli on oiva näyte kirjavasta kulttuuriperimästä; täällä se on äännökseltään arabiaa, johon on sekoittunut berberien ja eri valloittajien käyttämien kielten sanaperimää. Sotkulle on annettu nimi darja-murre, jolla pärjää kohtalaisesti Tunisiassa ja Marokossakin. Darja on puhekieli jota ei kirjoiteta, virallisena kielenä onkin klassinen arabia jota puolet kansasta ei kunnolla edes ymmärrä.
Historian kulku on pääpiirteittäin seuraavanlainen. Ammoisina aikoina täällä asusteli eripuraisia berberiheimoja, jotka paimensivat lampaitaan Numidian tasangoilla, ratsastivat hevosilla ja elefanteilla, ja ulkopuolisen vihollisen puutteessa riitelivät vain keskenään. Varsinaista kulttuurisoppaa ruvettiin hämmentämään ammoisten aikojen jälkeen eli noin 3000 vuotta sitten.
+ Ensimmäisinä ehtivät paikalle foinikialaiset, jotka perustivat rannikolle supermarkettejaan, joista nopeasti kasvoi kokonaisia kaupunkeja. Näin syntyi mm. Hibouna, nykyinen Annaba. Berberien ja foinikialaisten yhteistyö sujui aluksi hyvin, kauppaa käytiin ja kumpikin osapuoli hyötyi. Berberit oppivat puuninkieltä, kehittivät maanviljelytekniikkaansa ja omaksuivat uuden vaatetuksen: gandoran (pitkä hame), burnun (hupullinen viitta) ja turbaanin. Karthago kasvoi kuitenkin nopeasti suurvallaksi ja ajoi berberit taloudelliseen ahdinkoon.+ Roomalaiset päättivät laajentaa Imperiumiaan Afrikkaan ja aloittivat puunilaissodat, jotka päättyivät Karthagon tuhoon 146 eaa, ja myöhemmin koko Numidian valloitukseen. Rooman valtaa kesti runsas 400 vuotta, jona aikana berberien sivilisaatio tuhottiin melkein kokonaan. Feodaalinen maanviljely riisti alkuasukkailta toimeentulon, tuijametsät muuttuivat roomalaispalatsien huonekaluiksi, eläimet metsästettiin sukupuuttoon, elefantit, pantterit, leijonat ja strutsit päätyivät roomalaisiin sirkuksiin. Ne berberit, jotka vetäytyivät vuoristoon, onnistuivat säilyttämään vapautensa, kulttuurinsa ja kielensä. Roomalaiset jättivät jälkeensä vedenjakelusysteemin, tieverkoston ja kaupunkeja, joiden raunioita on nähtävissä ympäri maata vielä tänäkin päivänä, sekä mukanaan tuomansa kamelit, nekin vielä jossain määrin näkyviä.
+ Vandaalit ilmestyivät rannikolle v. 429, heittivät roomalaiset ulos ja valloittivat maan sadaksi vuodeksi eteenpäin. Sinä aikana berberit muodostivat piskuisia kuningaskuntia, kapinoivat ja onnistuivat lopulta valloittamaan maansa takaisin. Vapautta ei kestänyt kuin muutama vuosi.
+ Bysanttilaiset saapuivat 500-luvun puolivälissä ja liittivät maan Konstantinopolin valtaan. Berbereille koitti uusi kolonialismin aika, rasistisen ja väkivaltaisen vainon aika, joka tuhosi loputkin berberien sivilisaatiosta. He jäivät täysin ilman koulutusta, elivät kaupunkien ghetoissa tai köyhtyneinä paimentolaisina vuoristossa. Kapinamieltä ei silti nujerrettu ja veristen yhteenottojen jälkeen bysanttilaiset hallitsivat enää kapeaa rantakaistaletta. Viisi miljoonaa berberiä maksoi vapauden hengellään. Maa oli otollinen uudelle valloittajalle.
+ Eikä mennyt kauaa kun arabit hyökkäsivät bysanttilaisia vastaan tarkoituksenaan levittää islamin oppia Afrikkaan. Vuosi oli 647. Berberit voitettiin antamalla takaisin heidän ihmisarvonsa ja jakamalla viljelysmaat ja rikkaudet . tasavertaisesti. Arabit onnistuivat siinä missä edelliset valloittajat olivat epäonnistuneet: parissa sadassa vuodessa koko Pohjois-Afrikka oli islamisoitu ja arabisoitu niin täydellisesti, että suurin osa kantaväestöstä oli jo omaksunut uuden kielen ja kulttuurin ja jopa unohtanut tyystin berberisen alkuperänsäkin. .Vain vuoristojen berberit säilyttivät oman kielensä ja kulttuurinsa islamin uskon ja arabian kielen rinnalla.
+ Välimeren satamakaupungit olivat vilkkaita kauppapaikkoja ja kilpailu oli armotonta, lopulta otettiin jo avuksi merirosvotkin. 1500-luvulla espanjalaiset valtasivat Algerian satamakaupunkejakin yksi toisensa jälkeen estäen kaupankäynnin kokonaan ja muslimit pyysivät hädissään apua Turkin sulttaanilta. Barbarossan veljekset, kuuluisat Punaparrat, purjehtivat paikalle ja häätivät espanjalaiset tiehensä Ottivat samalla koko maan hallintaansa ja siitä alkoi ottomaanien aikakausi. Vuosi oli 1518 ja siitä lähtien Algerian rannikkoa kutsuttiin Merirosvo- tai Barbaarirannikoksi, joka piti vallassaan koko Välimerta. Turkin valtaa kesti noin kolme vuosisataa, jona aikana muslimien entiset dynastiat hävisivät kokonaan. Berberit saivat elää rauhassa vuoristossa oman kulttuurinsa ja keskinäisten riitojensa parissa kunhan vain maksoivat veronsa, sallivat vapaan läpikulun maillaan eivätkä sekaantuneet valtion asioihin. Säännöistä poikkeaminen tiesi hirvittäviä rangaistuksia. Kauhun tasapainoa kesti 1800-luvun alkuun asti, jolloin kilpailu siirtomaista nousi huippuunsa.
+ Amerikkalaiset hyökkäsivät Algeriaan 1815, seuraavana vuonna englantilaiset ja hollantilaiset ja 1830 ranskalaiset antoivat lopulliset lähtöpassit ottomaaneille miehittäen samalla koko maan. Kolmentoista kapinavuoden jälkeen eurooppalaiset siirtolaiset alkoivat vyöryä maahan. Sen seurauksena pari miljoonaa ulkomaalaista omisti pian 80% maista ja hallitsi yhdeksää miljoonaa alkuasukasta. 130 vuotta kestäneen kolonialismin jälkeen 85 % alkuperäisväestöstä eli äärimmäisessä köyhyydessä ilman minkäänlaista koulutusta. Verinen sota valloittajaa vastaan alkoi 1954 ja päättyi Algerian itsenäisyyteen 1962. Ranskalaiset toivat tullessaan koko sivilisaationsa ja jättivät sen myös jälkeensä. Kieli ja kulttuuri ovat yhä olemassa joskin uusien sukupolvien myötä hiipumaan päin.
Tämmöisestä kulttuurien keitoksesta lähdettiin sitten kivuliaasti etsimään sitä ikiomaa, mikä sitten lieneekin, siitä ei vieläkään olla päästy yksimielisyyteen. Kapinahenki taitaa olla ainoa yhteinen tekijä, ainakin siitä on vuosituhansien perinteet.
