Matkustelin blogiastaniassa ja Sinin Perennat ja postikortit –blogissa silmiini osui vanha meemi Jos olisin.. Siinä piti vastailla annettuihin ehdotuksiin, mutta meemi alkoi elää päässäni omaa elämäänsä runovastauksen muodossa. 
Niin että paremman sanottavan puutteessa haaveilenpa hetken..


Jos olisin kuukausi, olisin kesäkuu
   Suomen valoisassa yössä kylpien
jos olisin kasvi, olisin valkovuokko
   lapsen käsin äidille poimittu
jos puu, niin vihreyteen puhkeava koivu
   valkovuokkometsässä
   pehmeän sammaleen ympäröimä
ja jos olisin neste, niin soliseva puro
   koivujen juurilla.


Jos olisinkin eläin, olisin ehkä
   naarasleijona urokseni suojeluksessa,
   pentujani muristen vaalisin,
tai jos merieläin, huono uimari,
   lepäisin lämpimässä vedessä, taltioisin
   meren kuiskeet simpukkaani

1336509191_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
(sori Tina, en halua rapsuteltavaksi)

Jos olisin säätila, niin pilvipouta, lämmin iholla,
jos väri, keräisin sateenkaaren kaikki sävyt,
äänenä kiirisin vuorilla panhuilun sävelin,
tuoksuisin appelsiinin kukille
ja maistuisin neilikalta mispelihillossa.

Jos olisin tavara, vaikka
   auto, maasturi, joka loukkoon pääsisin,
taikka rakennus, kivilinna torneineen
   sadan vuoden ruusupuskat peittona
tai huonekalu, toivottaisin sinutkin
   divaanille, pehmään syliini. 

Jos olisin kirja, haluaisin olla
   muistikirja, vasta puoliksi täytetty
jos lauluksi pitäisi muuttua, ehkä kuiskisin hallelujah
   Jeff Buckleyn äänellä
tai elokuva jos valitsisin olla, niin kelpaisi
   mikä tahansa suuri seikkailu
   huumorilla ja rakkaudella höystetty.

Jos olisin kellonaika, olisin keskiyön aurinko
   veden pintaa maalaamassa tai kaupungin yllä
   pimeään peittynyt hiljaisuus
jos olisin numero, olisin
   pulleavatsainen kolmonen
ja viikonpäivistä torstai, niin toivoa täynnä.

Jos olisin paikka, olisin se esi-isieni piha,
   jolla ensi askeleeni otin elämään.
Jos olisin planeetta – ja niinhän olenkin
   osa tätä Maata, nippu alkuaineita
   kiertolainen maailmankaikkeudessa.