1264435832_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ihan mieletön määrä jätettä ennen kuin pääsee edes käsiksi raaka-aineisiin. Onhan tuoreen maku tosin parempi kuin pakastetun, mutta silti... kelpaisi kyllä ne belgialaiset jättipussipakasteherneetkin. Ja varsinkin valmiiksi esiin kaivetut latva-artisokansydämet.

Muistan alkuaikoina Algeriassa kun näin elämäni ensimmäisen latva-artisokan. Anoppi kantoi sen keitettynä eteeni lautasella. Kesköseekösaa? Ilman lautasta en olisi ymmärtänyt syötäväksi. Vieressä oli kippo ranskalaista salaatinkastiketta. Kovasti mietin, mitä siitä kuuluisi syödä.. kovia lehtiä, hyi. Artisokka könötti lautasella odottamassa Mösjöön valistavaa työnäytettä. Näin se kävi:
repäistiin muutama lehti irti ja kastettiin tyvi kastikkeeseen, imaistiin sitten lehdykän pieni vaalea osa suuhun ja heitettiin loput roskiin.  Karvaisen sydämen kohdalle päästyä odotin mielenkiinnolla jatkoa. No juu, karvoja ei tarvinnut syödä vaan ne kaapittiin pois kunnes jäi vain se herkullinen kiulukka jäljelle. Njam. Kivaa dippailua illanistujaisiin.

No nyt ei syöty salaattia vaan raaoista artisokista esiin kaivetut sydämet ynnä varrenpalat päätyivät herneiden kanssa soppaan.

1264435815_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Työnjako on yleensä semmoinen, että Mösjöö muhittelee lihaliemet ja Madame viskoo sekaan kulloinkin sopivat lisukkeet. Ruuan pohjana on täällä siis melkein aina lampaanlihaa liemessä, joka voi olla punaista tai valkoista eli tomaatilla tai ilman. Heimolaiset eivät salli edes mausteiden kanssa sekoilua. Tässä tapauksessa suolaa, mustaapippuria ja ripaus kuminaa,  aina mukaan lehtiselleri-korianterikimppu ja ennemmän tai vähemmän tulinen paprika/pippuri.
Prosessikin on aina samanlainen, lihat haudutetaan sipulin, valkosipulin ja mausteiden kera öljytilkassa (voissa) ennen kuin lisätään vesi ja rehut. Loppuvaiheessa kattilassa on lientä jäljellä juuri sen verran kuin pitääkin eli niin että herneet peittyvät -  kadonnut määrä  on vesihöyrynä keittiön seinillä, siksi että Mösjöö unohtaa yleensä käynnistää liesituulettimen (= avata keittiöparvekkeen oven).
Sitten vain ruiskitaan sitruunamehua soppalautaselle ja nautitaan. Herkullista.
Ei  kovin isolle porukalle kannata tehdä.