1728979.jpg  1728978.jpg

1728980.jpg

Tällä hetkellä täällä kypsyvät kaktusviikunat Opuntia Ficus-indica, Figue de Barbarie Tästä saamme kiittää espanjalaisia löytöretkeilijöitä, jotka toivat tämän kaktuksen Meksikosta Välimerelle 1500-luvulla. Kaktus rupesi viihtymään  hyvin, mikä ei ollut suurikaan ihme ja sitä ryhdyttiin viljelemään hedelmiensä takia, syötäviä heinä-elokuussa. Meksikolaiset osaavat  syödä siitä nekin osat,  jotka täällä menevät elikoitten rehuksi. Siitä valmistetaan myös tequilaa, halvempaa kuin aito agavesta tehty. . 
Algeriassa kaktuksia on istutettu eroosion estämiseksi ja kaupungin ulkopuolella niitä käytetään paljon myös aitoina; joista ei kovin helposti läpi ängetäkään. Ylempänä oleva kaktusaita kätki sisäänsä kokonaisen pikkutilan - vain pieni luolansuuta muistuttava aukko aidassa ja houkutteleva tunnelipolku peremmälle. (klikkaa kuva isoksi niin näet hedelmäsadonkin).

Kaktusviikunoita, kuten monia muitakin hedelmiä, poimitaan pitkällä, päästä ristiin halkaistulla bambunvarrella. Halkaisukohtaan työnnetään kivi, jotta siivekkeet aukenisivat. Kiven koko riippuu poimittavan hedelmän koosta. On muuten näppärä vekotin.

1728981.jpg  1728982.jpg
                  Poimintakeppi                             Hedelmä (Kuva: Elmilia)
 
Kaktusviikuna on luonnossa aika luotaantyöntävän näköinen, sillä jokaisen kuorinystyn päässä on piikkitupsu. Viisainta onkin kuoria hedelmä ennen kuin yrittää sitä maistaa. Se käy yhtä helposti kuin kypsän perunan kuoriminen: mötykästä haarukalla kiinni, siivu pois kummastakin päästä, viilto pituussuunnassa molemmin puolin ja kuoripuoliskot riisutaan kuin takki ikään. Kaupasta ostettaissa näistä yleensä kyllä on jo piikit poistettu, riittää, että halkaisee mötykän ja popsii lusikalla suuhinsa, on makeaa ja miedosti parfymoitua.
Sisusta koostuu enimmäkseen siemenistä, jotka siis ovat syötäviä, joskin myös kovasti ummettavia, erinomaista ripulilääkettä. Siemenet voi tietysti siivilöidä poiskin, jolloin saa valmista mössöä vaikka sorbettiin. Hedelmä on myös diureettinen, eikä kannata hyppiä seinille, jos vessanpönttö näyttää käynnin jälkeen punaiselta . se on vain luonnon väriainetta.
Terveellinenkin se on, sisältää runsaasti C-vitamiinia, magnesiumia, rautaa ja kalsiumia. Kaktuksen  terveysvaikutuksia ovat hyödyntäneet niin homeopatia kuin kosmetiikkakin. Sen sanotaan mm. alentavan kolesterolia. Kaktusöljyä puolestaan myydään ympäri maailmaa ihmeitä tekevänä ryppyvoiteena. Hmm...
OBS! Täältä löytyy Ranskan tv:n reportaasi tästä maailman kalleimmasta öljystä (Marokosta, ranskaksi)

Kaktusviikuna on annabiksi hendi, pääkaupnkilaiset käyttävät siitä nimeä kemessara. Koska teillä kaikilla on hirveä hinku nähdä ja oppia, niin nyt voitte seuraavalla videolla tutustua paikalliseen hedelmätarjontaan ja opetella samalla algeriankieltä. Eihän sitä tiedä koska turismi räjähtää kasvuun meilläkin ja rynnitte kaikki tänne ostelemaan tuoreita hedelmiä.