Kävin Uunan blogissa katselemassa suomalaisia tulvapeltoja ja kuinka ollakaan olen kuvaillut samaa aihetta täkäläisessä maisemassa. Meillä tämä ei tosin ole kevättulva vaan virallisestikin kosteikko, jota hienosti Lintujärveksi kutsutaan (Lac des Oiseaux). Mustat pisteet ovat enimmäkseen nokikanoja (kuvat voi klikata suuremmaksi).
Talvisin 120 hehtaarin alue pienenee kesällä puolella. Kuukauden sisällä on vesi laskenut jo kuvassa keltaisena kukkivalta alueelta. Tällä luonnonsuojelualueella pesii paljon lintuja mm. valkopääsorsa, ruskosotka ja sulttaanikana. Minähän en tietysti nähnyt mitään erityistä, enkä olisi osannut tunnistaakaan, paitsi ne tutuimmat
nämä katolta laskeutuneet
tai lehmänsä hylänneet
ja nämä siivettömät heposet. Vaaleanpunaisia flamingoja ei tällä(kään) kertaa näkynyt.
Vesieläimiin itsensä laskevalle Juanillekin löytyi lopulta ankaton joen poukama. Tässä maanviljelijöiden vedenkeruualtaassa riitti syvyyttä kunnon uimanäytökseen. Voi että olikin autuaallisessa tilassa, ei millään meinannut malttaa tulla pois.
Tina, joka on tottunut uimaan vai jalkapohjaa, säikähti veden syvyyttä pahemman kerran..
Kommentit