Plokosversumissa tapahtuu kummia. Blogistanianmaan kelvottomat kirjoittajat ovat lopultakin ryhdistyneet ja tehneet liikkeen, suoranaisen ryhdistysliikkeen.  Hyvin varovasti näin aluksi, ettei kukaan vain liikaa stressaantuisi, korkeintaan 1-10 sormen liikahduksia. Näiden seurauksena on syntynyt satapäin toinen toistaan kelvottomampia perusteluja  itse kunkin kelvottomuudesta kirjallisella urallaam.  Blogistanian aina aktiivinen SusuPetal, joka tämän yleisen liikekannallepanon on saanut aikaan luomalla Kelvottomien Kirjailijoiden Seuran, on linkittänyt  perustelut luetteloksi tänne – niinpä, luoja on vastuussa luomistyöstään vaikka silmät ristiin jäisi.

KKS:n koko kuvan kiteytti  parhaiten Äijän lausuma: epäyhdistys epäsosiaaliselle kansalaispassivistille.
Joitakin seuran periaatteita Susun itsensä määrittelemänä
  • meillä ei ole sääntöjä eikä velvoitteita, koska epäilen, että meitä ei edes  ole
  • olla osa jotain suurempaa tai pienempää, ylipäänsä olla osa jotain, vaikka ei sen tarkemmin osaisi määritellä, minkä osanen olisi
  • kelvottomana kirjailijana on hyvä tietää, että on olemassa vertaisryhmä, joukko samankaltaisia, sillä kelvottomuus on välillä raskas taakka kantaa tässä ylen kelvollisessa maailmassa.
  • tärkeintä ei ole se mitä kirjoittaa, vaan se minkä jättää kirjoittamatta.Tai sitten ei.
Seuran paras mainoslause kuplahti pinnale Kailta:   Sitten kristinuskon perustamisen jälkeen tuskin on tapahtunut mitään yhtä armeliasta ja sielua pelastavaa.

Kelvottomat kirjailijat ovat  kaikki saaneet yhtä kelvottoman diplomin, jonka tässä ylpeänä esittelen.  Vautsi vau, vihdoinkin kuulun valittuun seuraan!

1678443.jpg

Perusteluiksi riitti, että olen luonut kirjallista uraa haamukirjoittajana. Olen nimittäin kirjoittanut kirjeitä Rainer Maria Rilkelle haudan taa, mutta en vielä saanut vastausta, aika kelvoton täytyy siis olla. Ja ettei kukaan luulisi, että väärin perustein tai peräti valhetuksen kieroin keinoin  mukaan yritin, niin historiallisesta arkistostani löytyi jopa todiste, täällä,  ensimmäinen kirje yli kymmenen vuoden takaa.  Ne, jotka laisin eivät herraa tai hänen tuotantoaan tunne, jättäkööt klikkailematta, ne jotka taas tuntevat liiankin hyvinkin, jättäkööt hekin turhan klikkailun sikseen.

PS: Ja ettei jäisi yhteys Rilken ja Algerian välillä selvittämättä, niin Rilke matkusteli Algeriassa ennen kuin piiloutui Duinon linnaan kirjoittamaan elegioitaan. Saiko maailmasta tuiki tarpeekseen vai inspiroituiko perusteellisesti, who knows.