On perjantai ja meillä siis sunnuntai. Ainoa päivä viikossa, jolloin voidaan lähteä luontokävelylle. Lämpöä 34, kuka hullu lähtee.
Vain hullut ei lähde, oli koirallinen ajatus.  Se ajatus oli helppo lukea, sillä Thibo jo haisteli  mamman varpaita  sillä kuonolla että missä lenkkarit. Tina istuskeli valmiina oven pielessä ja katseli kaihoten talutushihnaansa. Liian korkealla vaikka olisi hypännytkin. Kävi vispaamassa häntäänsä vähän väliä isännän pohkeisiin. Kyllä ne perjantain tietää.
Mentiin sitten. Keskipäivällä, hullumpaa aikaan ei voisi.  Aurinko porotti ja mamma tirisi, mutta mitä siitä. Onneksi osui silmiin upea purjeperhonen. Perhosilla oli päivätanssit meneillään ja niitä oli kaiken lajisia, kokoisia ja värisiä. Hikikin unohtui niitä seuratessa. Harmitti vain kunnon kameran puuttuminen.

 1245436986_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kolme tuntia ja kolme litraa hikeä myöhemmin tultiin tyytyväisinä kotiin. Aivot ilmeisesti osittain sulaneina,  kun piti hetimiten tuikata roskakokko puutarhaan. Se lämmitti vielä vähän lisää. Koiratkin katsoivat sillä silmällä, että nuo ei ole ihan järjissään. Mutta kuka sitä, juhannuksena.
Nyt taidan mennä kylmään kylpyyn.

1245436729_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Hauskaa juhannusta teillekin!