Arkeni harmauteen on ripoteltu paljon punaista piristykseksi, ei mitään suuria kokonaisuuksia, mutta pieniä lämpimiä muistoja siellä täällä. Isän tekemät puiset tulppaanit, äidin virkkaama kynttilänalusta, venäläiset maatuskat patalaput sormissaan on matkamuisto ystävältä, kahvipurkki on poikani lapsuudessaan antama äitienpäivälahja; purkkimieltymykseni ei ole jäänyt huomaamatta. Keräilykärpäsen puremalla on tietysti muistona myös postimerkkikokoelmat. Ja taustalla oleva ristikko – tavallisen kärpäsen viimeinen muisto, toivottavasti.

Punaista sanotaan tulisen rakkauden väriksi. Tässä oheistuotteena tuli huomattua, että minulle punainen näyttääkin jo olevan muistojen väri. No polttaa polttaa, sanoi kettu hiilloksella, riittää se lenseä lämpökin.

Blogiastaniassa harhaileville kollaaseille on Inkivääri rakentanut kohtaamispaikan TÄNNE. Siellä voi tällä viikolla käydä klikkailemassa itseensä pirteän punaista energiaa koko kropan täydeltä. Tekevä kerkeää ja Inkivääri on kerennyt koota näistä myös yhteisen tilkkutäkin, jonka voi klikata esiin em. sivulta tai suoraan TÄSTÄ.