1514473.jpg

Mietin vielä kirjoittaisinko kokkiasiaa vai luontoasiaa . Ensimmäisessä tapauksessa vain kansi päälle ja Vapun päivän kunniaksi pulupata porisemaan. Ragoût de tourterelle, miltäs se kuulostaisi? No, olen niin surkea höyhentäjä, että yritetään mieluummin sitä toista vaihtoehtoa.

Tietävämpi luontoihminen sanoisi tätä patapulua  tulokkaaksi ornitologisessa merkityksessä, tarkoittaen kai  ettei ole alkuperäistä väestöä, eikä siitä olekaan niin kauaa kun ryhtyi maahanmuuttajaksi näille kulmille. Siis turkinkyyhky, jos nyt vähänkin nettikyyhkysistä jotain ymmärsin, rehellisesti sanottuna valitsin ensimmäisen näköisolennon. Aikuisilla musta sirppi kulkee niskan takaa muodostaen puolikuun, mikä on nimen keksijälle tuonut mieleen Turkin sirpin, siitä nimi. Ei ollenkaan siitä, että on aloittanut emigraationsa etenkin Turkista käsin toisen maailmansodan aikoihin. .

Meille tämä kyllä on pelkästään visuaalinen tulokas. Ilmestyi muutama vuosi sitten pihapiiriin, kun hoksasi helpon ilmaisruuan, ja on siitä lähtien uskollisesti osallistunut koirien pitoihin. Ravinto-opillinen tarkennus: koiramme eivät syö siemeniä.  Välillä näitä on oikein suurperhe rivissä moskeijan katonreunalla odottamassa otollista tilaisuutta, eli rippeitä. Nälkäisinä ne ovat viisaampiakin. Pari kolme laskeutuu pihalle ja puluilee koiralle tepastelemalla edes takaisin läheisyydessä, kunnes koira ärsyyntyy ja lähtee niitä hätyyttelemään. Sillä välin muut rientävät murkinalle, välillä niitä on tuppautunut kolmekin samaan kattilaan. Yhden ainoan pulun on koira saanut kiinni, taisi olla rampa yksilö, tai ahnehtinut niin ettei enää päässyt kattilasta omin voimin ulos.

Nämä linnut pystyvät lisääntymäänkin vaikka kerran kuussa otollisina aikoina. Odotettavissa siis suurperheiden suurperheitä.  Eivät edes muuta mihinkään ja elävätkin penteleet vaikka 14 vuotta. Kakkainen tulevaisuus uhkaa. Pitäisiköhän jo  suosiolla siirtyä  linnunpelättimeksi puutarhaan.