on tien kuljettava. Minun tieni  vei mökille ja viime aikoina olenkin vain kuljeksinut metsäpolkuja niin innolla, että olen melkein kokonaan unohtanut virtuaalimaailman ja nauttinut todellisuudesta kaikilla aisteillani. 

       3842655415_5a0623140f_o.jpg  3842655319_cefe2fcc95_o.jpg

Vanhan Härkätien varrella on tämmöinen hassu kylä,  pieni mutta monijärvinen…

 3843446748_18c440b9ab_o.jpg

… kävin verestämässä vanhoja uimakoulumuistoja… hienoa hiekkaa ja kirkasta vettä yllin kyllin, mutta niin kyyylmääää. Lapsena se ei haitannut vai liekö kesätkin olleet ennen lämpimämpiä..

3843446530_6872489172_b.jpg

3843528266_e52687cfb5_o.jpg

Ohjelmaan kuului kilometreittäin luontoilua: polkuja, lankkuja, rantapusikoita,
suon silmäkkeitä… vadelmia ja mustikoita ohimennen maistellen.

3842657351_88eb103567_o.jpg

… vetolossilla ajelua, eväiden syöntiä laavulla ja ennen kaikkea riemukasta perehtymistä  ’melkein viis vee’ – maailmankatsomukseen. Nämä melkein viis veet kärsivät yhteisestä vaivasta, ovat enemmän tai vähemmän allergisia pikkuveljilleen. Toinen paljasti, että tulee vauvan läheisyydestäkin jo niin kipeäksi että kuume nousee -  vauvakuume kuulemma.  Se on sitkeä tauti se eikä siitä ei ihan heti toivutakaan.

3842738613_1dd7cfac7f_b.jpg

Matkalla bongattua: giljotiinin näköinen sormenohennuskone. Ei kokeiltu.

3842655227_2f3739abf5_o.jpg  3843447368_d07f195b35_o.jpg

Kaiken sorttisia ötököitä. Ohdakkeessa niitä on ainakin neljä perhosen  seurana (klik), neitoja taitavat olla niin korento kuin perhonenkin.

3843447028_7e8552d3a2_o.jpg

Metsässä leijui jo syksyn tuntu, puolukatko sen tekevät, vihreä värikin alkaa jo haalistua, paikoin kellertää, haikeus hiipii väkisinkin mieleen. Onneksi se ei pihapiirissä ollut vielä niin näkyvää.

 3842657589_987730a337_o.jpg

3842657029_9f25862b54_o.jpg

Siinä ne, mökkimaisemani. Kelpasi siellä lekotella.
Maaseudun hiljaisuudesta poistuessa iski 'kulttuurishokki' jo ensimmäisessä pikkukaupungissa.