Jokin aika sitten Mösjöön auto oli lainassa työkaverilla, joka kävi lastaamassa siihen firman tavaroita eli yhteisestä hyvästä oli kysymys. Kävi niin kuin täällä usein, että kaverin kääntäessä selkänsä, kolme tyyppiä ryhtyi tyhjentämään autoa. Kaveri huomasi homman ja syöksyi enempää ajattelematta pelastamaan tilannetta.  No rytäkässä kävi niin kuin täällä usein tai loppujen lopuksi vähän paremminkin.

 1285057686_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Eli kaveri selvisi hengissä vaikka joutuikin paikattavaksi, veitsellä kun saa aikaan pahaa jälkeä. Mies on onneksi jo toipunut, mutta ryöstön yhteydessä katosi myös Mösjöön tärkeitä papereita. 

Pari päivää sitten poliisit pidättivät erään väärentäjän, jonka tietokoneelta löytyi väärennettyjä asiakirjoja - mieheni nimissä. Nyt vain odotellaan mitä rötöksiä mieheni on tietämättään tehnyt/tekee. Mahtaako matkustella jossakin väärennetyllä passilla.. Eli jos nyt satutte kuulemaan  Mösjööstä  niillä kulmin niin oikeasti kuulette  harhoja, alkuperäinen on vielä täällä. 

Asiaan liittyen Mösjööllä oli eilen tapaaminen poliisilaitoksella klo 13.30. Muuta yhteyttä asiaan ei tällä jutulla olekaan. Kerron vain kun kyseessä on peripaikallinen ilmiö, jonka ehdin jo Suomen lomallani unohtaa.
Ennen tapaamista kotona käytiin seuraavanlainen älykäs vuoropuhelu:
 
Mummeli katsoo vuoroon kelloa, joka näyttää puoli kahta ja vuoroon telkkaria tuijottavaa Mösjöötä, jolla ei näytä olevan kiire mihinkään:
- eikös sinulla ollut tapaaminen poliisilaitoksella 1.30
- joo, 1.30
- nyt ON 1.30
- niin on, tapaamisaika on vasta 1.30
- ni..iin? 
-  no jos aika on 1.30 niin en kai minä sinne mene 1.30.

No juu, tämän jälkeen mummelikin muisti, että 1.30 tarkoittaa noin jotain, tässä tapauksessa ehkä kahta.  Kolmen tunnin kuluttua mies soitti.  –  Älä huoli, en ole pidätetty, odotan edelleen vuoroani.