Pari aurinkoista päivää houkutteli tarkistamaan miten puutarha on selviytynyt talven vedenpaisumuksista. Aprikoosipuu on tykännyt, kukkaa pukkaa ja ampparit ovat täpinöissään. Puu tekee vallan erinomaisia hedelmiä, joita nyt odotellaan vesi kielellä.
Perhosetkin lehahtivat esiin piiloistaan. Kaaliperho tykkää luumunkukista. Täpläpapurikko leijaili enemmän ruohonjuuritasolla. Ruoho on siis vielä juurella eikä vihreitä osia näy. Tässä on nyt se kuuluisa 'ikivihreä' Vilmorin-nurmikko, jonka istutin viime keväänä.
Viiniköynnös vielä katselee epäilevällä silmällä, että kannattaisiko muka jo pukata lehteä.
Kyllä sekin kohta innostuu, aurinkoa on luvassa koko viikolle. 17 plussaa riittää hyvin myös omien luitteni lämmittelyyn. Aaah, sanon ma!
EDIT: Perhostuntemukseni on heikoilla, nähtävästi sekoittelen kaalit ja lantut. Tässä parempi versio samaisesta perhosesta (ainakin luulin seuraavani samaa perhosta, jota luulin lanttuperhoseksi, voi olla että vetivät mummoa höplästä). Kaali vai lanttu, uros vai naaras?
Vastaus: Luulo ei ole tiedon väärtti, höplästä vetivät . Tämä on kaaliperhosnaaras. Ylempänä luumunkukassa juopotteli siis rouvan puoliso. Kiitokset tiedoista Hullukaalille, jonka blogissa saapi käydä seuraamassa kaikenlaista luontoasiaa eläimistä kasveihin loistavilla kuvilla höystettynä.
Kommentit