Algeriassa ei eläintensuojelu suuremmin ketään hetkauta, ymmärrettävää kun jo ihmishenkienkin  elossa pitäminen tuottaa vaikeuksia. Eläinlääkärit  ovat tottuneet hoitamaan pääasiassa lampaita ja lehmiä, hyvä kun koirille saa tarvittavat rokotukset. Sekin homma viimeksi näytti melkein tikanheitolta, piikitimme lopulta itse kun tohtoritar pelkäsi tulla tarpeeksi lähelle. Tämä nyt oli yleistys, sillä pääkaupunkiseudulla on todellisia koiratohtoreitakin.
Virallisen suojelun puutteessa muurien ympäröimä pihapiirimme onkin sitten toiminut sijaiskotina monen sortin tassuttelijalle. Kaikenlaiset 'hylkylapset' ovat siellä saaneet saattohoitoa tai keränneet voimia uuteen yritykseen.
Höpöimmin päättyi erään ankkaherran  oleskelu. Tehtyään jonkin aikaa tuttavuutta susikoiran kanssa, he päätyivät ylimmiksi ystäviksi ja nukkuivat yönsäkin ripi rinnan, valkoiset höyhenet mustien tassukarvojen välissä. Mutta vallanhalu vei voiton, ja muutaman kuukauden kuluttua nousi jo ankanaivoon ajatus koko kartanon herruudesta. Rupesi ryökäle ystäväänsä hätyyttelemään, kaakatti vimmatusti perässä niin että häntäkarvat pöllysivät. Kunnes koira kyllästyi ja näykkäisi kiusanhengeltä niskat nurin. Sen pituinen se satu, ankka päätyi paistiksi anopin uuniin.

 1619851.jpg 1619840.jpg 1619151.jpg 1619155.jpg

Kilpikonnia (testudo graeca) elää Algeriassa luonnonvaraisina, voivat kasvaa n. 30 senttisiksi. Tortti kuului löytölapsiin, oli eksynyt maalta kaupunkiin ja pelastettiin liikenteen jaloista. Se eli vuosikymmeniä rauhallista kilpikonnan elämää  puutarhassamme, talvehti lehtikasoissa, joista aurinkoisina päivinä kömpi esiin lämmittelemään ja etsimään tuoretta purtavaa -  oli kovasti lihan perään vaikka vegetaristi olikin.  Osasi puraistakin ihan tuntuvasti. Sitten yhtäkkiä Tortti teki katoamistempun. Epäilemme anopin auttaneen sen aidan yli naapurin heinikkoon. Toivottavasti elää siellä vieläkin.     

Varmasti kaunein eläin, mikä meillä koskaan on tepsutellut, on pieni Saharan gaselli (vain n.60 cm korkea). Pitkäsarvinen. siro Bambi oli joutunut Saharan tiellä auton töytäisemäksi ja tuotiin meille toipumaan. Toipuikin oikein hyvin. Yleensä arka eläin ei ollut kovinkaan säikky vaan mielellään tuli pökkimään sarvillaan vieraitten sääriä. Bambi palautettiin myöhemmin Saharaan luonnonpuistoon,  jossa sille oli seuraa ja tilaa loikkia.

Herra Tossavaisen 'kaksoissisar' Zaza suoraan sanottuna kidnapattiin eräältä markkinahepulta huonon kohtelun vuoksi. Zaza ei karkuvaaran vuoksi kuulunut puutarha-asukkeihin, sen vakipaikka oli isännän olkapäällä.  Marakatti oli hyvin pahatapainen, nipisteli, väänsi nenästä ja puraisikin jos liian lähelle tuppasi, se oli myös taitava nappaamaan käsistä mitä ikinä niissä sattui olemaankin, vapaana riehuessaan ei mikään paikka talossa pysynyt paikallaan. Tälle mahdottomalle ryöstölapselle onneksi löydettiin nopeasti uusi huoltaja.

Saharan tieltä kannettiin meille myös sähisevä gepardi-vauva, joka oli loukannut onnettomuudessa lonkkansa. Pikkuinen karvakerä pääsi isännän hoiviin, jäi henkiin ja siitä kasvoi sisäsiisti kissaneiti Tina, joka seurasi isäntäänsä kuin varjo kaikkialle, fiksummin kuin mikään vahtikoira. Se istui hievahtamatta auton takapenkillä kuin ylväs prinsessa ja esitteli kulmahampaitaan sille, joka uskalsi autoa lähestyä. Pitkään säästyttiin parkkisakoilta ja ratsioilta.
Karkuvaaran vuoksi Tina ulkoili vain isännän valvonnassa, muuten se oli sisäeläin.  Oli myös  hyvin mustasukkainen tyttö. Oven sulkeuduttua isännän perässä, se oitis käytti tilaisuutta hyväkseen ja ryhtyi katselemaan minua sillä silmällä, että  joskohan talossa on yksi nainen liikaa. Lähestyessään aikuisikää sillä oli jo selviä aikeita päästä kilpailijastaan lopullisesti eroon. Yksi jännästi  paukahtava maukaisu  ja tunsin jo muuttuneeni antiloopiksi, parhaassa tapauksessa  kattokruunussa roikkuvaksi apinaksi.  Selväksi tuli, että emme enää sopineet vapaina samaan huusholliin, isännän oli suljettava jompikumpi häkkiin  No, Tinalle sitten aidattiin alue puutarhassa.
Sen onnettomuudesta jäänyt lonkkavika vaan ei tykännyt koleasta ja kosteasta talvisäästä ja lopulta se sairastui ja menehtyi. Mikä meidän molempien tulevaisuutta ajatellen oli ehkä paras vaihtoehto. .