Oltiin ajoissa. Virkailijatkaan eivät olleet vielä saapuneet. Tik tak tik tak.  Aika on suhteellinen käsite. No sentään, insinööri tuli ja avasi lukitun aarrekammionsa. Vuositarkastus yli 6-vuotiaalle, nuorempana pääsisi joka toisella vuodella.
Autoista mitään ymmärtämätön rouva jätti miehet keskeensä ja lähti syynäilemään paikkoja.

 

                                      Reputettujen osasto?

Jos ei maksa laskuaan niin missiili iskee persuksiin?

Katoltapa vasta avautuikin jänniä maisemia.
Sorvaajan paja, portin takana. Niin siinä lukee.

Naapurilla on pimeä autokorjaamo.
Jotenkinhan on tienattava, että saisi jatkettua talon rakennusta.

Rellukauppa. Kivasti lähellä jos vanha auto passitetaan reputettujen osastolle. Toivottavasti niin ei käy, ollaan liian vanhoja saamaan autolainaa.  Pankkihan se määrittelee ihmisen eliniän. Hyvä että muistuttavat, aina sitä kuolevaisuuttaan ei itse ymmärräkään.

Uskolliselta Rangeltamme sentään kaikki elintärkeät toiminnot olivat löytyvinään, jopa vilkut.  Katsastustarra tuulilasiin ja… hur-köh-hur-hrrrr… (ymmärsi startatakin jo toka yrittämällä!)