1255624580_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Inkivääri valisti tällaisenkin päivän olemassolosta. Ehdin nippanappa mukaan  ja käytän vinkin hyväkseni kertomalla vähän mitä tällä suunnalla ilmastonmuutoksen myötä tapahtuu tai odotetaan tapahtuvaksi.

Vaikka hiilidioksidipäästöjen suhteen kehitysmaat ovat minimaalisia saastuttajia teollisuusmaihin verrattuna, ilmasto on kuitenkin yhteinen ja seuraukset tuntuvat erityisesti köyhemmissä maissa. Varsinkin täällä kuivilla alueilla.

Algerian ilmaston sanotaan lämpenevän vajaa puolitoista astetta vuoteen 2020 mennessä. Se tietää toisaalta sateiden vähenemistä, toisaalta lyhytkestoisia rankkoja sateita, joista on jo saatu esimakua esim. Alger’ssa vuonna 2001, jolloin rankkasateet aiheuttivat valtavat tulvat ja merenpinnan nousun. Osa kaupunkia peittyi monen metrin mutakerrokseen, lähes 1000 ihmistä sai surmansa ja kymmenettuhannet menettivät kotinsa.  Samanlainen rankkasade osui viime vuonna Ghardaian keitaalle Saharaan. Tänä syksynä pienemmässä mittakaavassa Annabaan. Seurauksiin voi tietysti osaltaan vaikuttaa järkeistämällä urbanismia ja lopettamalla puuston tuhoamisen.

1255624363_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jo ennestään kuivuudesta kärsivässä maassa sateiden ennustettu väheneminen 20%:lla tietää katatrofia maanviljelykselle ja vesivarastoille. Veden jakelua kotitalouksille on säännöstelty jo vuosikymmeniä, mutta sekään ei riitä. Toinen ongelma on vähäisten vesien saastuminen. Algeria on allekirjoittanut 2006 Balin sopimuksen vesivarojensa järkevästä käytöstä ja kehittämisestä tulevaa pulaa silmällä pitäen. Varoja on ainakin investoitu projektiin, miten se käytännössä toimii, nähdään sitten.
Vuoteen 2050 mennessä ennustetaan 3-4 asteen lämmönnousua. Jos mitään ei tehdä, katastrofi on valmis. Se merkitsisi jo eläimistössäkin 30% menetystä. Näin kertoilee professori Mohamed Senouci Oranin Hydrometeorologisesta Instituutista. Ranskankielen taitoiset voivat linkistä lukea enemmänkin.

1255623833_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

(kuvia voi klikkailla isommaksi)

Algerian pinta-alasta 87% on autiomaata. Kapea, elävä rantakaistale on puristunut Välimeren ja Saharan väliin – ja joka vuosi Sahara hiipii vaivihkaa lähemmäksi merta. Ylängön aroalueista 600 000 ha on jo muuttunut autiomaaksi, 7 milj. ha on välittömässä vaarassa ja 20 milj. ha luokiteltu alttiiksi alueeksi. Ilmaston lämpeneminen nopeuttaa prosessia entisestään. Autioituminen vaarantaa kolmen miljoonan ihmisen toimeentulon ja aiheuttaa massiivisen muuton vaaravyöhykkeeltä. Ilmastopakolaiset ovat todellisuutta jo nyt.

Saharan eteneminen pyritään pysäyttämään istuttamalla puustoa. Vihreä muuri -nimellä kulkeva projekti aloitettiin presidentti Boumediennen toimesta 1970-luvun alussa. Projekti oli valtava, 1500 km pitkä ja 20 km leveä, pinta-alaltaan 3 milj hehtaarin puumuuri. Tehtävä annettiin armeijalle ja noin 20 000 nuorta miestä  suoritti asepalvelustaan istuttamalla puita. 80-luvulla armeija luovutti tehtävän yliopistoille ja projekti valahti kasaan aika nopeasti. Vartioimatta jätetyt metsät päätyivät hoitamattomina laidunmaiksi tai polttopuiksi. Projekti aloitettiin uudestaan kymmenisen vuotta sitten ja sen aikana on istutettu 350 000 ha uutta metsää.
Miltä tällainen vihreä muuri näyttää, sen näkee parhaiten Yann Arthus Bertrandin ottamasta ilmakuvasta TÄÄLLÄ - vaikuttavan näköistä.