Korkkitammi (Quercus suber) kasvaa luonnonvaraisena vain Välimeren länsiosissa ja Portugalissa, missä saa tarpeeksi valoa, kosteutta ja lämpöä. Algeriassa se kasvaa vuoristoalueilla aina 1300 metrin korkeudelle asti, kestää pientä pakkastakin, ja selviää kuivan kauden yli, jos ilman kosteus on vähintään 60%. Korkintuottajamaita on maailmassa vain seitsemän, tärkeysjärjestyksessä Portugal, Espanja, Marokko, Algeria, Italia, Tunisia ja Ranska. Portugalin osuus on yli puolet koko tuotannosta. Suomessa kasvaa tietämän mukaan ainakin yksi korkkitammi Mustion kartanossa.Karjaalla.
Algeriassa ei viljellä korkkitammia niin kuin Portugalissa, vaan kasvusto on luonnonvaraista. Annaban vuoristoalueella kasvaa 15 000 ha korkkitammimetsää, joka on hyvää vauhtia häviämässä urbanismin alta. Joka kesäiset metsäpalotkin tuhoavat hehtaarimäärin upeaa puustoa mustuneiksi aavemetsiksi. Vaikka korkki onkin tulenkestävää, on kuorittu puu yhtä tulenarka kuin mikä tahansa muukin puu. Uskomatonta miten ne kuitenkin uusiutuvat nopeasti siitä huolimatta. Tuottoa se hidastaa, puun pitää saavuttaa 20-30 vuoden ikä ja yli puolen metrin ympärysmitta ennen kuin siitä voi poistaa korkkia ensimmäisen kerran, sen jälkeen 9-10 vuoden välein (korkin paksuus 3 cm). Puu tuottaa koko elinikänsä eli 150- 500 vuotta. Ranskassa on tuhatvuotiaskin yksilö.
Suurin osa tuotannosta käytetään pullonkorkkeihin, parhaimmat viinit suljetaan luonnonkorkeilla, muut korkkimössösekoituksilla tai peräti synteettisillä. Korkkipuun kuorista, jos on onnistunut rippeitä vielä löytämään, saa kivoja 'kukkaruukkuja' puutarhaan. Korkkilevyt taas ovat paitsi mukavaa pintamateriaalia myös hyviä eristeitä. Amerikkalaiset käyttävät niitä lämpöeristeenä avaruussukkuloissaankin.
Toimii myös oikein hyvin äänieristeenä
Kommentit