Ei se Arto Salmisen Kalavale, jota en edelleenkään ole lukenut (pitäisköhän), vaan ihan oikea. Näin se suurinpiirtein syötettiin korviini:

” Saatiin semmoinen hopenahohtoinen vonkale, lähes metrin mittainen. Sen pitkä pyrstö on jakautunut loppupäästä kahtia, piikki yläpuolella ja koukku alapuolella. Selkäevät loistaa verenpunaisina ja se on muutenkin kuin kauhufilmistä. Sen pää muistuttaa koiran kuonoa, paitsi että on skalpeerattu. Ei siis nahkaa ollenkaan. Ihan kuin joku olisi sen repäissyt irti, mutta kai se on luonnostaan nahaton. Isot verestävät silmät.  Kuonon päällä on semmoiset läpinäkyvät siivekkeet. Suu on kuin kaariovi, neulanterävät piikkihampaat ristissä. Hurjan näköinen. Ei olla ennen sellaista nähty. Voiko sen syödä?”

Tämmöinen kalajuttu piti käydä omin silmin tarkistamassa. Ette kuitenkaan usko tekään, joten otin kuvia todisteeksi. KLIK  ja KLIK.