Mistäpä muualta sitä saisi kuin kulttuuripääkaupungista. Pari viikkoa sitten sikäläisellä rautatieasemalla minut toivotti tervetulleeksi tällainen norppa. Vierellään oppaani, ei-ihan-norppa ystäväni, jonka kanssa lähdimme löytöretkelle.
Maanalaisista sokkeloista löytyi paitsi ihailtavia kivikasoja myös Rihmasto- näyttely. Luostarikorttelin historiaa, ihmisiä ja elämää joskus muinoin. Mielenkiintoisia pylväskäytäviä ja kopperoita täynnänsä tietoa ja taitoa.
Maanpäällisestä Turusta Aurajoessa uiskentelevat haahkat tietenkin osuivat silmiin ensimmäiseksi. Rullaluistimilla tasapainoilevat reppuselkäfiguurit ovat lähempää aika hauskan näköisiä.
Eikä sitten kannata heittää pois vanhoja muovijätteitä, ne voi ripustaa vaikka kattolamppuun. Flowerdrops Teatterisillalla.
Turkuhan on täynnänsä toinen toistaan kauniimpia vanhoja rakennuksia. Tässä nyt kuitenkin vain uusi paljon parjattu kirjasto. Pitihän sitä käydä katsomassa omin silmin eikä se nyt niin ruma ollut mitä väittävät, sisältä vallan hieno - ovat keksineet laittaa pissahädänkin kortille. Onneksi oli kortinhaltija matkassa mukana, että pääsin jättämään reviirimerkkini.
Parannus- ja lääkintätaidon jumala Aesculapius Apollonpoika siinä vahtii, että lääkkeet sekoitetaan oikein eikä tislausvälineillä tislata mitään omia aineksia. 1800-luvun apteekki Qwenselin talossa on todella mielenkiintoinen paikka ja museotädin muisti kaikenkattava. Ja voi miten ihania pulloja ja purnukoita!
Samaisen talon tiloissa voi myös käydä kurkistamassa miltä näytti porvariskoti 1700-luvun lopulla...
jos vaikka näkisi Josefina Pippingin haamun soittamassa sitraa. Tai jonkun muun tohtori Pippingin viidestätoista lapsesta.
Tässä ei sentään taistella tulta vastaan TYKS:ssa vaan Logomolla, vallan meinasi uusi hapsupolkkakampaukseni kärähtää. Logomon näyttelyissä oli muitakin kuumia paikkoja kuin virtuaalirovio, mm. Tom of Finlandin näyttely. Mutta siellä ei saanut kuvata, sori vaan.
Nälkähän siinä tuli kierrellessä...
.. ja nyt on sitten nähty tämäkin taideteos, Logomon kahvila. Eikä edes mennyt suolet syödessä solmuun. Huikea kokonaisuus!
Modernista muistui vielä mieleen, että tuli käytyä myös Ars Novassa, jossa oli meneillään Turku Biennaali – Mielen kuvioita. Kaikkeen moderniin ei mieleni näköjään taivu, mutta ainakin ompelukset sopivat käsityöläisgeeneilleni.
Tatjana Akhmetgalievan teos Kuiskaus. Vaikutuin.
Biennaalin eka palkinnon voitti Mauro Vignando Italiasta teoksellaan Nimetön. Hups, en edes huomannut sitä...
Cia Rinteen installaatio Indices. Hyvin oivallettu. Lattialta löytyneet pikkutavarat kannattaakin kerätä muovitaskuihin ja ripustaa seinälle. Näyttää hyvältä.
Se siitä sitten. Tuli turusteltua. Saatanpa laittaa tänne vielä jatkoakin vähemmän kultturellista varsinaisesta Suomesta jos ehdin. Lähtölaskenta on jo alkanut.. viikko aikaa.
Kommentit