Saharan rusottavassa kuumuudessa, sadat miljoonat vuodet
kivettyneet Tadrartin kallioihin
Vain pohjaton hiljaisuus
ja sinä äänettömyyteen jähmettyneenä
kuuntelet, kuuntelet
kunnes tyhjästä nousee kohina, hitaasti voimistuva,
kohta kaiken täyttävä pauhu, oman veresi juoksu, ja sen takana hengitys
kuin humiseva tuuli kallioitten lomissa - hiekanjyväkään ei liikahda..
Ja kaikki alkaa sykkiä.
tasaista jumputusta hiekasta jalkapohjiin, läpi kehon kallioihin,
ilmaan, avaruuteen - sinä ja maailmankaikkeus yhtä.
Silloin ne heräävät
työntävät päitään ulos kivisistä unistaan
nousevat hiekasta kuin esihistorialliset jättiläiset
kuiskivat toisilleen, supattelevat joka puolella lakkaamatta
tarinoita maailman luomisesta lähtien
kun vielä leikkivät pilvien piiloissa vesi vehreys ympärillä
ne kuiskivat sinun äänelläsi ja mykistyttyäänkin
niiden majesteetilliset hahmot seuraavat sinua
minne ikinä menetkin . ikuisesti.
Kuiske oli Runotorstain 96. haaste. Ja kannattaa klikkailla pikkukuvia isommiksi, otukset ovat tosi upeita luonnon taideteoksia.
Kommentit