1382811.jpg
                                                                                       
Tämmöisiä harhoja ihminen luulee näkevänsä tällä hetkellä joka puolella kaupunkia. Jopa pikkuputiikit, joissa vielä viikko sitten myytiin tuoreita vihanneksia, kauppaavat tällä viikolla pelkkiä kuivia räjähteitä.  Algerialaiset markkinat ovat äärimmäisen nopeita sopeutumaan kysyntään, oli tavara sitten laillista tai ei; kaikenlaisten pyroteknisten vehkeitten maahantuonti ja käyttöhän on ollut maassa kiellettyä jo kymmeniä vuosia. Kauppa on kuitenkin niin tuottoisaa, että muutaman kontillisen takavarikointi ei laittomia maahantuojia suuremmin hetkauta. Pääkaupunkiseudulle on jo auennut kokonainen tori, valtava  ilotulitteiden messualue, ja kauppa käy, ei muuta kuin paukkumaan.
No, korvani ovatkin soineet jo pitemmän aikaa kuuloharhoja. Jos en tietäisi syytä niin luulisin terroristijoukkojen lopultakin onnistuneen soluttautumaan rauhan tyyssijaamme. Näin kävi eräässä pikkukaupungissa seitsemäs helmikuuta, jolloin kiinalaiset rakennustyöläiset yhtäkkiä pamauttivat uuden vuotensa alkavaksi. Paniikkihan siitä syntyi kun vain pahimpia pommi-iskuja odottelevat immeiset kiskaistiin hirveällä rytinällä sängyistään, hyvä etteivät lähteneet lynkkaamaan häirikköjä maan rakoon.
Ihme muuten, että koirani kärsivät samoista harhoista kuin minäkin, luimistelevat jo  valmiiksi korviaan odottaen pahinta. Se on tulossa parin päivän päästä, tämä on vasta totuttelua, tärykalvojen vähittäistä vahvistamista. Siis omieni. Koirani eivät siihen kykene, H-hetken koittaessa ne porautuvat vaikka tammioven läpi sisälle ja piiloutuvat sänkyni alle turvaan. Urheat talonvahtini. Pitänee mennä haukkumaan niiden puolesta puutarhaan.
Näkö- ja kuuloaisteja suurempi harha uhkaa tuntoaistia. Sekatavarakaupassa käynti sai jo sydämeni hurjaan laukkaan kun paukkupommi räjähti melkein kantapäähäni. Huolettoman nuorison suurin huvitus tuntuu olevan kanssaeläjien säikyttely. Kun jäisi seurauksetkin vain siihen. Sairaalatilastot ovat jo alkaneet kirjata sisäänsä näitä ’säikähdyksiä’.
Mutta tämähän oli vain luulotautia, ilon ja surun tulitteethan ovat ehdottomasti KIELLETTYJÄ.Tällä viikolla meikämummeli istuu kuitenkin harhojensa kanssa kiltisti kotona ja yrittää tulla toimeen värisevien tärykalvojensa kanssa odotellen sitä pahinta. Se on muuten keskiviikkoiltana. Torstain aattona. Juhlan nimi on lausuttuna mulud ennabaui ja syy profeetta Muhamedin syntymäpäivä.Mutta siitä seuraavassa postauksessa.
Ja miten ihmeessä meidänkin kaappimme kätköissä harhaili pussillinen näitä kiellettyjä aineita!!