Algeria on suuri reikäjuusto täynnä reikiä, ihme että ylipäätänsä pysyy koossa. Vuorien sisustoissa luikertelee tutkimattomia tunneleita, jokia ja kokonaisia järviä - luolia ja onkaloita  on jokaisessa mäennyppylässä ja jopa tasamaalla. Muutamissa niistä on itsekin käyty.

Tätä luolaa ei ole kirjattu minnekään, löysimme sen aikoja sitten sattumalta kuulopuheiden perusteella, pieni reikä keskellä peltoa mitättömässä töppyrässä.  Paikallinen lammaspaimen kielsi menemästä syvemmälle kuin mitä päivänvalo näyttää. No eipä olisi tullut mieleenkään ilman lamppuja, pimeää oli kuin vain maan alla voi.  Hämärästi erottui tasanteen reuna, siitä alkoi pystysuora rotko jonka pohjalla kuulemma oli järvi.  Heittelimme pikkukiviä seinille saadaksemme tuntumaa luolan kokoon, sitä jatkui joka suuntaan, ei kiven kilahdusta. Rotko oli tosi syvä, kesti ikuisuuksia ennen kuin kivi molskahti veteen.  Päätimme tulla seuraavalla kerralla paremmin varustautuneina, mutta silloin luola olikin  muurattu umpeen, joku kylän lapsista oli sinne jo ehtinyt kadota. 

Grotte féerique de Aokas


Kuva: http://aokas.dzblog.com

Algerian satumaisin tähän mennessä löydetty luola on varmaankin Grotte féerique, stalagmiittien ja stalaktiittien kohtaamispaikka. Upea tippukiviluola, jossa kuvaaminen on kielletty. Siksipä lainasin kuvan niiltä, jotka ovat lakia salaa rikkoneet.  

Luola paljastui 1962 tietunnelin kaivuun yhteydessä.  65 m pitkä käytävä joka johtaa kukkulan keskelle Suureen salonkiin pikkujärven rannalla,  täynnänsä ihmeellisiä pilareita ja muotoja, joissa eri hetkinä, eri suunnalta voi nähdä vaikka mitä ihmeitä. Vaikea uskoa ettei ihmisen käsi ole niitä ollut muokkaamassa, niin näköisiä välillä ovat, Pisan torni ikkunoineen, Eiffelin torni, roomalaisia rakennuksia, eläimiä, ihmisiä, kokonainen hautausmaa missä leski yksinänsä käyskentelee..  kuvassa keskimmäisen pilarin juurella seisoo ihan selvästi koira.

Grotte de Cervantès


Kuva: http://diaressaada.alger.free.fr/

Pääkaupungin kuuluisin luola on varmasti tämä, jossa espanjalainen kirjalija Miguel de Cervantès aikanaan piileskeli. Hän joutui merirosvojen kaappaamaksi 1575 ja vietti seuraavat viisi vuotta Alger’ssa panttivankina ja orjana, yrittäen paeta useammankin kerran. Yhdellä pakomatkallaan hän piileskeli seitsemän kuukautta tässä luolassa.  Vuoteen 1580 mennessä hänen sukulaisensa olivat saaneet kerättyä tarpeeksi rahaa lunastaakseen hänet takaisin.

Seuraavissa luolissa en ole koskaan käynyt. Pitäisi olla speleologin kynttilä vakan alla ja vuorikiipeilijän taidot.

Boumazan luolasto, Tlemcen (Grotte karstique de Ghar Boumâaza, Ramsar site no. 1297)

Yksi maailman harvinaisista maanalaisista vesistöistä, noin tuhannen metrin korkeudessa vuoristossa, Afrikan suurin luolaverkosto, jonka sisällä virtaa Tafna-joki, vajaa 20 km on vasta tutkittu. Sodan aikana vapaustaistelijat käyttivät luolia hyväkseen paetakseen ranskalaisia sotilaita, ulkopuoliset eivät tähän labyrinttiin uskaltautuneet.  Ranskalaisetkin voivat vain räjäytellä tunneleita ja sulkea niitä tonneilla betonia.
Samaan verkostoon kuuluu 40 km kauempana Beni Addin  65 000 vuotta vanhat  tippukiviluolat. Verkoston sanotaan jatkuvan 145 km matkalla aina Marokon puolelle asti - ellei siis olisi tukittu.


Kuva: http://picasaweb.google.com/


Kuva: http://scmb.free.fr/

Luolien suuaukot voivat olla mitättömän pieniä rakoja, joita tuskin huomaa. Tässä Djurdjura-vuoristossa sijaitseva Anou Boussouil tutkimuksen kohteena, maan toiseksi syvin onkalo -800 m. Samoilla vuorilla samantapaisesta rakosesta pääsee koko Afrikan syvimpään sydämeen, Anou Ifflis -1170 m maan pinnalta, matkaa sinne on 2000 m.

Algeriassa speleologia on vielä lastenkengissä ja näissä vahingossa löytyneissä onkaloissa ovatkin käyneet seikkailemassa enimmäkseen ranskalaiset, italialaiset ja amerikkalaiset.  Uusia teitä tehtäessä löytyy samalla uusia luoliakin. Hiljattain kiinalaiset rakennusmiehet avasivat kuoppia kaivaessaan aukon uuteen tippukiviluolaan, ja harmittelevat nyt töiden keskeytystä. Varmaan vielä pitkään.

Algerian tunnetuimmat luolat ovat tietenkin Saharassa Hoggar-vuoristossa, missä voi käydä ihailemassa 6000 vuotta sitten piirrettyjä luolamaalauksia ja muitakin luonnon taideteoksia.

 

Maapallon syvin tutkittu reikä on muuten Krubera-luola Abhasiassa Kaukasuksella. Siellä matkaa pohjalle on –2140 m.