1690212.jpg

Tikkailla kiipeily onnellisesti ohi, ja puhdasta on. Yhdeksänkymmentä seitsemän pikkuruutua, 388 sormella tökittävää nurkkaa. Ranskalaisen mielikuvituksen tuote 50-luvun alusta,  onneksi eivät keksineet laittaa tupla- tai peräti triplalaseja.  Sanomalehdet  on nyt uusiokäytetty, verhot pesty ja vaihdettu, ja kesä tullut. Ei puutu enää kuin se kuravellisade, joka yleensä tykkää ropista puhtaisiin laseihin.

Ranskalaisten uudisasukkaiden arkkitehtuuri on muuten perin mielenkiintoista.  Huonekorkeus 320 cm, seinät on PAKSUJA, ainakin 10 Richteriä. Leveä ikkunalauta jää siis ulkopuolelle, jotta ei ikkuna olisi suoraan auringossa. Ulkopuolella on myös puinen rullaverho, jonka mekanismi kettinkeineen sisäpuolella. Ikkunat ovat kapeita, korkeita ja korkealla, metrin lattiasta ja ulottuvat melkein räystäälle asti. Vielä kivilattia ja luulisi kuumuuden pysyvän ulkona. Sitä tässä kai on haettu enemmän kuin estetiikkaa.
Alku olikin lupaava, mutta mitä tapahtui katontekovaiheessa. Nelisivuinen tiiliharja, upeaa. Mutta entäs välikatto: yhteen sidottua bamburuokoa, joka on sisäpuolelta ohuesti kipsattu. Ei minkään sortin eristettä missään välissä. (Eriste!! Mikä se on?). 
Mitä tapahtuu kesällä. Katto toimii kuin varaava takka,  imee päivän  lämpöä ja hohkaa sitä eteenpäin seuraavaan aamuun asti, sitä hehkua ei harva (ja ohut) bambukerros pidättele. Ilmastointilaitteen sammuttua (sähkökatkos) talo on viidessä minuutissa hikisauna. Talvella kylmä tekee saman tempun toisin päin ja villasukille on kysyntää. . Lämmitystehollamme saisi normaalisti lämmitettyä puoli kaupunkia. Onneksi homma toimii kaasulla, sähkö kun maksaa muutenkin melkein minimipalkan verran. (hu-huuu, missä viipyy aurinkopaneeliteknologia!)

Kattoasiat tulee mieleen varsinkin kesällä, kun mittari kiipeää neljänkymmenen ylemmälle puolelle ja sähkökatkokset ovat melkein jokapäiväinen riesa. Harvoin olen täällä keskikesää viettänyt, mutta nyt sekin on edessä. Makoilua rättinä kivilattialla. Pitää vielä olla vaatteetkin (siveellisesti) päällä, kun lomalaisia on tupa täynnä.  Hiki tirskuu ja selkää kolottaa pelkästä ajatuksesta. Pientä paniikinpoikasta väreilee jo ilmassa.