Vuonna 1930 juhlittiin ranskalaisen Algerian 100-vuotispäivää. Alger oli silloin Ranskan neljänneksi suurin kaupunki Pariisin, Marseillen ja Lyonin jälkeen. Paikalliset alkuasukkaat oli valloitettu ja ainakin hetkeksi hiljennetty, ja ranskalainen kulttuuri oli hissutellut jo maaseudullekin. Ainakin päällisin puolin, kuten allaolevasta kuvasta näkyy. Tämmöisen löydön tein laatikon pohjalta kun hain ihan muuta. Ihastuttava, eikös!
Kuvassa poseeraa 12-kesäisenä edesmennyt appeni ja hänen veljensä vuonna 1931, jolloin kahden kulttuurin toisiinsa sekoittuminen oli jo mallikkaasti konkretisoitunut. Pikkuveli tärreillään länsimaisissa merimiesvaatteissa, mutta isoveli on jo miehenalku ja kantaa kunnialla syntyperäänsä. Vaatetus on 30-luvun tyypillinen miesten kaupunkiasu, pussihousut, paita, liivi ja fetsi, jalassa babouch (hmm...liekö liian kapea malli vai isojalkaisemman peruja), päällä pikkutakki osoittamassa ranskalaissivistyksenkin omaksumista. Shawi-berberien kuuluisa ylpeys huokuu poikien asennoista ja ilmeistä He kuuluvat siihen sotaisaan heimoon, joka kautta vuosituhanten on puolustanut maitaan eri valloittajia vastaan ja on onnistunut säilyttämään kulttuurinsa ja kielensä näihin päiviin asti. Ei ihme tuolla asenteella; voitettuja ehkä, mutta ei koskaan alistettuja.
Kommentit