1260557437_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuva: http://algerie.voyage.over-blog.com/categorie-10888551.html

Mitäs jos lähtisi joulunviettoon tuonne? Chréan hiihtokeskus on vain 50 km pääkaupungistamme. Meiltä sinne tosin kertyy kilometrejä vähän enemmän, noin 600.

1260557654_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
 
Kuva: http://www.kabyle.com/photos/data/553/djurdjura_106.jpg

Tai tuonne? Tikjda  Djurdjura-vuorten kansallispuistossa olisi vähän korkeammalla ja vähän lähempänäkin, runsas 300 km länteen.  Djurdjura on osa Atlas-vuoristoa, sen korkein kohta  Lalla Khadidja, 2308 m, on juuri Tikjdan seudulla. Jos haluaisi Algerian korkeimmalle huipulle, pitäisi matkustaa eteläiseen Saharaan Hoggar-vuoristoon, jonka korkein huippu Tahat nousee 3003 metriin. Turhan kaukana.

Algeria  on enimmäkseen autiomaata, mutta siitä pienestä pohjoisen palasta joka ei ole, 2/3 on jyrkkärinteistä vuoristoa. Tällä alueella kituuttelee elantonsa vajaa kolmannes koko väestöstä. Tahtoo sanoa, että 9.6 miljoonaa ihmistä elää enemmän tai vähemmän köyhissä ja alkeellisissa oloissa hankkien elantonsa pääasiassa oliivipuilla, vuohilla ja käsitöillä. Nuoret pakenevat köyhyyttä rannikon kaupunkeihin tai meren toiselle puolen.

Vuoristoissa kasvavat pääasiassa kaikki Algerian metsät, jotka ovat vaarassa hävitä kokonaan kuivuuden, eroosion, tulipalojen ja ihmisten välinpitämättömyyden seurauksena. Varsinkin alemmilla kukkuloilla urbanismi syö puuston tyystin altaan.

1260558020_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä kuvassa yksi Annaban kukkuloista on tullut syödyksi. 
Ja seuraavasta on jo haukattu mojova pala.


1260558186_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Rakennukset nousevat yhä ylemmäksi ja samalla kaadetaan kasvillisuus tyystin. Jonkin ajan päästä  ihmetellään maanvyörymiä  Maanjäristyksiä ei tällä seudulla kovin usein ole, mutta riittäisi varmaan yksi että  muutama talo vierisi alas.


1260558673_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Me yritimme päästä tänään vaatimattoman vuoristomme korkeimmalle huipulle: Bou Zizi, 1008 m, häämöttää tuolla pää pilvissä.  Huippu tuli kuitenkin vastaan jo 800 metrissä, autosta hajosi kytkin. Lasketeltiin joten kuten keplotellen takaisin kotiin ja se siitä vuoristopäivästä.

Tänään meillä siis vietettiin Kansainvälistä vuorten päivää, Journée Mondial de la montagne.  Teemana katastrofiriskit. Vältyimme  suuremmilta.

Ai niin, piti vielä lisätä tämä, jos joku haluaa ajella Tikjdan maisemissa enemmänkin.  Olen nähnyt siitä vain pari ekaa kuvaa kun juutuubi ei toimi, mutta luotan arvosteluihin. Kertokaa jos sisälsi jotain epämääräistä.